Aki Riihilahti - Viralliset kotisivut In English Suomeksi På norsk
Uutiset Kysymykset Fakta Historia Kuvat Special

Uutiset

Takaisin uutisiin

10.3.2011
Sijoittajan näkökulma jalkapalloon

”Me maksetaan sulle näin paljon... koska me saadaan jotain vastinetta!”. Saksalainen seurajohtaja ei koskaan kysynyt vaan sanoi suoraan, vaikka tuolloinkin olin vasta toipumassa jalkaleikkauksesta. Siellä ei tuloksen suhdetta panokseen edes yritetä selitellä tai kaunistella muulla kuin mitä tulostaululla näkyy. Jos jotain ammattijalkapallossa opin, niin sen, että jos sinulla ei ole vaikutusta lopputulokseen, sinulla ei ole käyttöä. Talentilla spekuloidaan vain hetken, ja sitten jonossa on jo seuraava pelaaja. Vähän niin kuin sijoittamisessakin.

En pidä teennäisistä aasinsilloista. Mutta koska olen sekä blondi että futaaja niin aasimaiset vertaukset minulle nyt sallittakoon. Jalkapallo ei tietenkään ole kuin pörssi pienoiskoossa, tai toistepäin, mutta muutamia yhtäläisyyksiä näen sijoittamisessa ja jalkapalloilussa. Ensinnäkin molemmat ovat kaikessa kiehtovuudessaan kovin arvaamattomia. Varmaa on vain, että molemmista saa aina tuloksia, ja että pitää tehdä tulosta jos meinaa pysyä pelissä mukana. Voiton ja tappion välinen kuilu on syvä. Kaikki on muuttunut ylilyönneiksi. Jalkapallossa tulosten päälle saa vielä iltapäivälehdissä julkisesti leijonanpäitä tai lampaan perseitä. Olen oppinut, että jalkapallossa tai sijoittamisessa mikään tai kukaan ei olekaan koskaan niin huono tai niin hyvä kuin mitä siitä yleisesti kirjoitetaan tai kurssi muuttuu.

Nykyinen HJK:n menestyvä jalkapallojoukkue on rakennettu kuin moni portfolio. Runko muodostuu perinteisen luotettavista suomalaisista, mukana on nuoria kasvamassa korkoa, ja kokonaisuus on maustettu muutamalla jännittävällä high risk-high return afrikkalaisella ja etelä-amerikkalaisella hyökkäyspelaajalla. Niin ja jos omissa soi, ei höntyillä vaan uskotaan aluksi omaan osaamiseen ja taktiikkaan. Jos ei usko siihen mitä tekee, se ei toimi.

Voiko menestyä vain tekemällä samaa mitä muutkin? Ei näillä resursseilla. Suomen väkiluku 5 356 907 (Kiina 1.3 Mrd), pinta-ala 338 424 km2 (Venäjä 17 milj km2) tai jalkapalloilijoiden 460 000 (Saksa 16 milj) määrät eivät todennäiköisesti tule nousemaan. Mutta silti minua suorastaan ärsyttää tuo suomalainen selitys aina kaikessa, ettei meidän resurssit riitä. Niillä pelataan mitä on! Kilpailussa menestyäkseen on tehtävä halvemmalla, laadukkaampaa tai erilaista. Jopa blondi futaaja tajusi aikoinaan, että vain viimeisissä meillä on mahdollisuudet. Itse en nuorena pärjännyt jalkapallossa, joten ainoa mahdollisuus ei ollut vain thinking out of the box vaan myös doing out of the box. Hämmästyksekseni se riitti, kun vielä sitouduin sekä tavoitteelliseen kilpailemiseen ja voittamiseen. Pitää haluta, uskaltaa ja osata kilpailla.

Ennen kaikkea pitää tehdä töitä. Valtavasti töitä. Se on parasta valmistautumista menestymiseen. Ja jos epäonnistuu valmistautumisessa, valmistautuu vain epäonnistumaan. Toki matkalla tulee myös muutama onnenkantamoinen. Mutta jos ei näe tuloksen taakse, ei pian enää mikään elvytys riitä. Se ainakin on sijoituselementtien ja suomalaisen urheilun välinen yhtäläisyys, molempiin rakentui elementtejä joita kukaan ei enää ymmärtänyt ja rahat ja resurssit ovat liian usein hävinneet vain itse systeemin mahdottomuuteen. En tiedä maailman taloudesta, mutta suomalaisessa urheilussa tarvitaan nyt rohkeutta räjäyttää nykyinen malli, suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja työtä.

Ai niin, ja ne sijoitusvinkit. Ostin vuoden vaihteessa Huhtamäkeä ja Okmeticia, nyt satsaan TeliaSoneraan, Orioniin ja johonkin Afrikka etf:n. Jos näillä ette saa tuloksia, voitte vaihtaa minut tuloksekkaampaan sijoitusneuvojaan... esim FIM on hyvä.

Aki


Copyright 2001 Aki Riihilahti, all rights reserved Sivun ylälaitaan