Aki Riihilahti - The Official Homepage In English Suomeksi På norsk
News Questions Facts History Pictures Special

News

Back to News

12.5.2012
Maailman tuulisin paikka

Roy Hodgson on nyt yleistä riistaa. Hän voi sanoa kaikki oikeat asiat. Tehdä kaikki oikeat asiat. Mutta auta armias, jos hän ei voita Euroopan mestaruutta joukkueella, joka ei ole siihen tarpeeksi hyvä. Tai hänen kotiroskistaan löytyy jotain, josta saa värikynällä keksittyä skandaalin.

Englantilaiset ovat ylpeitä jalkapallostaan. Saarivaltakunnalle oli kova pala, että viimeisin maajoukkuevalmentaja oli ulkomaalainen Fabio Capello. Vaikka 1966 maailman mestaruuden jälkeen kaksi menestyneintä Englannin maajoukkueen valmentajaa ovatkin olleet ne ainoat ulkomaalaiset tässä pestissä, nyt uuden päävalmentajan valinnassa tärkeimmäksi kriteeriksi nousi englantilaisuus. Tasan kahdesta vaihtoehdosta valittiin kansan, median ja pelaajien yllätykseksi entinen Suomen päävalmentaja Roy Hodgson, joka Huuhkajien jälkeisessä nousukiidossaan on onnistunut erinomaisesti Fulhamissa ja West Bromwichissa, ja saanut pikaiset potkut omaan tähtikulttiinsa jähmettyneestä Liverpoolista.

Hodgson perii riitaisan joukkueen ja epärealistiset odotukset. Ennen kuin Roy pystyy edes aloittamaan taluttaa kädestä pitäen Ashley Colea oikeaan paikaan, pitää hänen suostutella topparikonkarit Ferdinand ja Terry pelaamaan samassa joukkueessa liian läheltä liipanneiden rasismisyytösten vuoksi. Royn joukkueissa tähdet tulevat kuitenkin olemaan vähemmän turvassa kuin Englannin maali. Sooloilua ei sallita viimeistä metriä myöten organisoidussa puolustuksessa. Pelillisesti Hodgson on ehdoton, organisoituneeseen puolustamiseen vannova valmentaja, joka on vienyt kyynisen tehokkuuden omalle tasolleen. Roy on erittäin vahva visiossaan ja tyylissään, ja pelillisesti Englanti tulee tarjoamaan vähän yllätyksiä. Vaikka tämä saattaa turhauttaa taiteilijoita ja tähtiä, on ehkä juuri tällaisessa selkeässä roolituksessa Englannin mahdollisuus niihin tuloksiin, mitä aiemmin ei ole saatu.

Hodgsonin tyylissä on pelillisesti yllättävänkin paljon samaa kuin edeltäjässään Fabio Capellossa. Mutta Hodgson osaa puhua pelaajille ja medialle englantilaisemmin ja huolellisemmin kuin edeltäjänsä. Silti jo mediainfossa oli lehtereillä epäileviä huokailuja ja soraääniä, etteikö kansallisesti näin tärkeään virkaan saatu isompaa nimeä tai Harry Redknappiä. Englannin valmentajan pestiä kuvaillaan yleisesti mahdottomaksi tehtäväksi, ja pitkästä sopimuksesta huolimatta olisi Hodgsonin saatava jo ensi kesänä jonkinlaista jälkeä aikaiseksi.

Vaikka Roy Hodgson tulee tekemään Englannista vaikeasti voitettavan joukkueen, kysymys ei välttämättä tule olemaan siitä riittääkö se, vaan että riittääkö yleensä mikään muu kuin mestaruus näin tuulisella paikalla.


Copyright 2001 Aki Riihilahti, all rights reserved Go to the Top of the Page