Aki Riihilahti - Viralliset kotisivut In English Suomeksi På norsk
Uutiset Kysymykset Fakta Historia Kuvat Special

Uutiset

Takaisin uutisiin

15.12.2005
Iltalehti: Kukkien kastelusta

"
Unohdin soittaa äidille. Kukkiakaan en muistanut kastella. Äiti ja kukkaset kyllä selviävät. Nämä norsuttomuuteni eivät ole kohtuuttomia, muistanhan aina olla kiitollinen ja arvostaa, että äiti jaksaa niitä rehuja edes hoitaa. Se on jo hyvä alku.

Sir Alex Ferguson oli Manchester Unitedin vapahtaja. Hänet tullaan vielä ylentämään Jumalaksi. Aika kultaa muistot. Nykyisyys on harvoin niin kultaista: tuomio tulee fanien lyhytmuistista. Pokaalien kiilto voi ruostua jo muutamasta tuloksesta. Poikkeuksetta. Nyt soraäänet vihjailevat aateloidun skottiluotsin olevan jopa Unitedin syöpä. Sairaita syytöksiä Englannin historian menestyneimmästä valmentajasta, joka loi seuran vuosikymmenen kestäneen dynastian, voittamalla sekä omat että vieraat - tuloksillehan kumarretaan aina.

Menestyksekäs lähihistoria on luonut seuran identiteetin, mutta vielä pölyttömät pokaalitkaan eivät ole pelastaneet, kun saldona on täpärä karsiutuminen Mestarien Liigassa ja vain kakkospaikka kotimaassa. Suuta piiskottaessa tuplista ja triploista unohdetaan juuri Fergusonin tuoneen ne seuran sanavarastoon. Kukaan ei tietenkään saa olla kritiikin yläpuolella vanhoihin meriitteihin tukeutuen, mutta on kohtuutonta unohtaa jo muutaman horjahduksen jälkeen, että kuka opetti kävelemään. Huipulla ei anneta aikaa, vaikka sen olisi ansainnutkin. Menestyksen humalluttamana suhteellisuus on kadonnut kiittämättömyyden tieltä. Aivan kuin pikkujouluaikaan, ei muisteta enää kuka olikaan kuka ja teki mitä kenelle ja miksi viereisessä pöydässä on enemmän viinaa. Unohduksen kaava on parin drinkin mittainen. Nähtäväksi jää kuka uskaltaa nipistelyjen ja krapulan jälkeen vielä kävellä luimistelematta työpaikalla.

Omat meriittini eivät unohdu niin helposti; eihän ole paljoa muistettavaakaan. Ei tarvitse unohtaa, etten ole voittanut Mestarien Liigaa, kaikkia saarivaltakunnan titteleitä moneen kertaan ja ties mitä muuta. Olen faneille helppo. Varsinkin nyt kadottuani kuvasta loukkaannuttuani. Pelikyvytön pelaajahan ei ole osa kokonaisuutta, eli kilpaurheilussa tulosta. Koska tulos on kaikki, siihen vaikuttamattomat tekijät eivät ole mitään. Osa seuran työntekijöistäkin puhuu jo ajastani imperfektissä. Puhelin on hiljennyt. Fysiohuoneen tyhjissä seinissä kaikuu. Itsekään ei oikein muista kuinka hektistä elämä oli pelin kulkiessa. Kova totuus on, että kaikki on todistettava valmentajasta faneihin jälleen alusta.

Toisaalta pidän näistä aluista ja haasteista. Ei voi jäädä tuleen makaamaan, kun parhaankin pelin jälkeen on aina vain parin harhasyötön päässä buuauskuorosta. Toisaalta melkein yhtä nopeasti voi saada anteeksi. Olet täsmälleen niin hyvä, kun viimeiset pelisi. Ja tulokset. Loukkaantuneelle on tulosten sijasta vain alkuja.

Jos sinulla on nälkä, muistat varmasti syödä. Tuskin kuitenkaan muistat, mitä söit viime viikolla. Ammattiurheilussakin vain tulostaulun numeroita pidetään tärkeinä. Ne tuomitsevat. Vai olisikohan Fergusonin ajojahti lopulta vain median ja Leedsin kannattajien provosoimaa lumetta. Ehkä Old Traffordin lehterit buuasivatkin aikaisin luovuttaneille faneilleen. Olisihan ansaittua, että Sir Alex Ferguson olisi edelleen rauhoitettu kohde. Jalkapallon ammattipiirit ovat siitä nyt suureen ääneen yrittäneet muistuttaa. Jokainen arvostaa miehen tekoja ja meriittejä. Ja on myös itse kokenut sen unohduksen voiman ja paineen, kun tulosta ei tule.

Murentaako paine? Jose Mourinhoa yritettiin hiillostaa jo yhden hävityn ottelun jälkeen. Portugalilainen totesi, että maailmassa on ihmisiä, jotka eivät pysty ruokkimaan lapsiaan ja tulette kysymään onko minulla paineita. Josella on suhteellisuuden tajua. Eikä Fergusonkaan kaadu, vaikkei aina pystynytkään voittamaan. Maija Vilkkumaan sanoin ”Aina, on liian kauan”. Maija soi aina duurissa. Fergusoninkaan molli ei tule kestämään liian kauan. Tuloksista riippuen hyvä tai paha unohtuu taas pian. Historiallisesti kohta on jälleen Fergusonin vuoro purra takaisin. Eihän hänkään unohda.

Haloo äiti, kiitos kun muistit taas käydä kastelemassa kukat!
"
- Aki Riihilahti, jos vielä muistat minut


Copyright 2001 Aki Riihilahti, all rights reserved Sivun ylälaitaan