Aki Riihilahti - Viralliset kotisivut In English Suomeksi På norsk
Uutiset Kysymykset Fakta Historia Kuvat Special

Uutiset

Takaisin uutisiin

15.10.2008
Sovhoosin mummoja vastaan

Venäjän maa toi lapsilleen vanhoja mummoja, joiden sisällä on uusia mummoja. Näin väritetään suomalaisbändi Nypyköiden ”Lastenlaulussa”, jota aikoinaan maajoukkuereissuillakin soitettiin. Guus Hiddinkin luotsaama Venäläisjoukkue on kuitenkin jotain aivan muuta kuin maatuskoja – nopea, terävä ja juoksuvoimainen. Keskiviikkona Moskovassa leikitäänkin taatusti rajummin kuin mummo -leluilla.

Juoni on selvä. Suurella ja mahtavalla on paineet voittamisesta, Suomelle yksikin piste tästä vierasottelusta olisi nyt upea saavutus. Koko potin matkatessa isänmaahamme, oltaisiin karsinoissa parhaassa tilanteessa kenties koskaan. Kuitenkaan millään tuloksella ei kumpikaan joukkue koe vielä islantilaista kohtaloa ja menetä täysin peliä. Arvokisapaikasta haaveiltaessa on tämä ottelu kuitenkin yksi tärkeimmistä, sillä Venäjä on todennäköisesti Suomen päävastustaja karsinnoissa.

Suomella on syytä hymyyn. Azerbaidzan ei ole vain vaikea lausua tai kirjoittaa, vaan myös vastustajana ikävä. Suomi selvisi siitä ammattimaisesti ja Saksa-tasuri mukaan luettuna on kasassa nyt neljä täkyä kotiotteluista. Se on aika odotettu saldo verrattuna viimeisimpiin kotipeleihin kyseisiä vastustajia vastaan, ja hyvin arvokisapaikkaan tähdätessä. Mojovat pisteet myös suomalaiselle yleisölle. Jalkapallokulttuurin merkki ei ole, kun Saksa -ottelu on loppuunmyyty, vaan kun Azerbaidzan peliin saadaan yli 22000 katsojaa. Puhuttiinpa sitten marsseista, huuhkajista tai tifoista, oma identiteetti ja tuote on löytymässä - kotimaa. Fanilaulua lainaten: ”Suomi on niin ihanaa...”.

Suomen pelikin on karsinnoissa ollut rohkaisevaa. Moni pelaaja on antanut vahvoja esityksiä, ja Baxterin suosima aktiivinen ja liikkuva pelityyli on luonut poikkeuksellisen paljon maalipaikkoja. Lisäksi jo toistamiseen erikoistilanteista tuli tulosta. Rohkeudessa on voiton siemen. Yhtä hurlumhei -pohjallahan kuin maailman talous ei Suomen maajoukkue kuitenkaan ole. Suomi puolustaa edelleen perinteisen hyvin, nöyrästi ja joukkueena.

Entä itänaapurin kurssi? Jos on muutos sovhoosien kuraisista ojista oligarkkien aikaan ollut suuri, samaa on tapahtunut myös Venäjän jalkapallokentillä. Perinteiset vasara ja sirppi eivät enää näy jalkapallossakaan osoituksena pelkästä työmiesmäisyydestä, vaan joukkue on myös täynnä tähteyttä ja luovuutta. Odotukset ovat suuret, mistä paljolti kiitos fantastisten EM-kisojen ja kenties maailman parhaan valmentajan Guus Hiddinkin.

Viime lauantainakin itänaapurimme pelasi viihdyttävästi Saksaa vastaan, toista puoliaikaa se jopa vei selvästi. Se onkin Hiddinkin pelifilosofia. Venäjä hyökkää aktiivisesti, monella miehellä ja jopa isolla riskillä. Välillä tyhjentäen kenttää jopa niin, että vastustajalla on puoli Siperiaa käytettävänä vastahyökkäyksiin. Näen myös mielelläni muutaman korkean keskityspallon ja erikoistilanteen muuten hyvin torjuvaa Akinfeevia vastaan.

Vastaavasti omissa hyökkäyksiinlähdöissään Venäjä on kuin raketti ja pallon menettäminen väärillä alueilla olisi itsemurha Lokomotiv Stadionilla. Venäjän vahva laitapelaaminen tuo vastustamattomasti heille keskitystilanteita. Suomelle tärkeintä kuitenkin on, ettei kukaan myy itseään tilanteesta ulos ja puolustuslinjat ovat kontrolloidut ja kapealla. Kyllä Jässi, Tihi ja Hyyppä keskitykset hoitavat. EM -kisoissa tuskastuessaan Venäjä yrittikin väkisin syöttöjä linjojen väliin, oli siellä kuinka tiukkaa tahansa. Suomen puolustaessa yleensä on.

Berti Vogts sanoi, että Suomella ei ole mahdollisuuksia. Jos Berti olisi edelleen usein oikeassa, hän ei olisi nyt Azerbaidzanin valmentaja. Silti ei käy kieltäminen, etteikö Venäjä olisi ottelun ennakkosuosikki. Se sopii Suomelle hyvin. On kuitenkaan mahdotonta sanoa riittääkö se. Uskon ja toivon, että ainakin pidemmälle kuin vain maatuska –tuliaisiin. Läpimurron idässä ovat tehneet jo ainakin fantastiset Valio, Nokian Renkaat ja Roman Eremenko. Keskiviikkona on mahdollisuus pidentää listaa.

Aki


Copyright 2001 Aki Riihilahti, all rights reserved Sivun ylälaitaan