Aki Riihilahti - Offisiell Hjemmeside In English Suomeksi På norsk
Nyheter Spørsmål Fakta Historie Bilder Spesial

Nyheter

Tilbake til nyheter

19.2.2009
Tyhmä, tyhmempi, dopattu

Tyhmä, tyhmempi, dopattu. Näin lukee ruotsiksi punttisalin seinällä Tukholman huippu-urheilukeskuksessa. Katson kyykkysarjan välissä lausetta. Mutta se ei herätä mitään tunnetta.
Olenko vain liian sinisilmäinen blondi Suomesta etten näe nappeja jalkapallolta? Olen nyt pelannut 14 vuotta ammatikseni ympäri maailmaa uskoen nähneeni kaiken... vai oliko sittenkin kaikkien niiden seurajoukkueiden kellareissa ruiskutehdas, jota en vain löytänyt? Vetiköhän ne kaikki tuhannet pelitoverini ja kanssakilpailijani huomaamattani joukkueruokailujen yhteydessä sinisiä, punaisia, vihreitä ja keltaisia nappeja, mistä syystä olivat sitten kentällä nopeampi, voimakkaampia, taitavampia ja keskittivät vasurilla paremmin?
En usko! Olen jopa lähes varma asiasta. Jalkapallojoukkueessa on lähes mahdotonta pitää salaisuuksia, ja koskaan en ole törmännyt missään millään tavalla dopingiin. Oma ironinen dopinganalogiani on lähinnä Mikael Forssellin intohimoinen suhtautuminen suklaaseen ja karkkiin – Fazerin Vihreät Kuulat kuulemma parantavat pelisuoritusta. Naureskelin Englannissa pelatessani, kun muutamat pelaajat jopa halusivat testeihin mieluummin kuin loppuverryttemään, koska niissä oli kevytolut -tarjoilu.
Olen niin kiihkouskossa urheilun jalouden ja puhtaiden arvojen kanssa, etten edes pysty tai halua ajatella että dopingilla olisi merkitystä tai sijaa lajissani. Tietääkseni muutamaa marginaalitapausta lukuun ottamatta harrastajamäärään nähden jalkapallossa dopingtapauksia onkin lähes olemattomasti. Nekin poloiset olivat lähinnä sosiaalisia yökerhotyhmyyksiä, eikä suorituksen parantamisaineita. Uskon myös, että lajissa jossa kanssapelaajien arvostus on tärkeää, tulisi nopeasti kintuille fuskaamisesta. Jos menettää jalkapallomaailman kunnioituksen, on peli pitkälti pelattu.
Vedän kyykkysarjan loppuun, ja tyhmyyden –taivutusasteikko jää seinälle seuraavaa odottamaan. Treenamisesta olo tuntuu taas niin vahvalta, ettei kukaan svedupetteri kyllä tälläkään kaudella minua töni pois pallosta. Palkitsen tästä itseni Vihreiden Kuulien puutteessa jäätelöllä.
Aki


Copyright 2001 Aki Riihilahti, all rights reserved Gå til toppen av siden